Vahva osaaminen. Kokemus. Luotettava kumppanuus. Rautasilta.
Koulutan ja konsultoin yrityksiä ja työyhteisöjä viestimään.
Luon sosiaalisen median konsepteja ja kampanjoita. Autan yhteisöjen ja verkostojen rakentamisessa.
Olen Lapin Ely-keskuksen liiketoimintaosaamisen kehittämisen palvelukokonaisuuden sopimuskonsultti.
Olen kouluttanut satoja yrittäjiä, tiedottajia, media-ammattilaisia, markkinoijia, työyhteisöjä.
Ota yhteys sivulta löytyvällä lomakkeella tai:
040 512 63 91
rautasilta@me.com
Referenssilista pyydettäessä!
Muotoilua Satasella
Liiketoimintaosaamisen kehittämisen palvelukokonaisuus yrityksille: osa-alue: sosiaalinen media
Ydinosaaminen:
KYSY MINUA PUHUJAKSI, KOULUTTAJAKSI, VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN SPARRAAJAKSI, IDEOINTIAVUKSI, SISÄLLÖNTUOTTAJAKSI/SUUNNITTELIJAKSI
Journalisti. Jyväskylän yliopisto
Mediakouluttaja vuodesta 1991.
Viestinnän ammatillinen opettaja
Yrittäjä vuodesta 2007
Interaktiivinen e-kirjani“Siltapalkkeja” on julkaistu Applen iBookstoressa! Lataa se ilmaiseksi iPadiisi!
Sanomalehti Lapin Kansa julkaisee kirjoittamaani sosiaalisen median kolumnia joka toinen viikko
(Lapin Kansan some-kolumni 1.4. 2012)
Mitä voisi hautaustoimisto tehdä Facebookissa? Tähänkin konkreettiseen olen törmännyt pitäessäni some-klinikoita kymmenien yritysten kanssa eri puolella Lappia. Hautaustoimiston tapaus on sieltä hankalimmasta päästä, mutta keskustelun edetessä päästiin varsin hyviin tuloksiin.
Klinikoissa olen lähtenyt palvelulähtökohdasta. Siitä miten Facebookiin voi siirtää palvelua ja asiantuntemusta. Sitten mietimme asiaa liiketaloudellisesta lähtökohdastä. Eli miteni ilmaispalvelu voi tuottaa kassavirtaa ja miten hyvä palvelu on aina myös hyvää markkinointia.
Minusta yritystenkin pitää ajatella yhteisöpalvelunsa ihmisten käyttäytymisen kautta. Tein listan ihmisten Facebook-käyttäytymisen motivaatioista:
Mikä minua kiinnostaa ja miten voin osallistua? Mikä minua innostaa ja mikä voisi inspiroida minua? Miten voin korostaa omaa persoonaani tai ideallipersoonaani? Miten saan helpon yhteyden kavereihin/sukulaisiin/samoin ajatteleviin? Miten voin (vähällä vaivalla) osoittaa ajatusmaailmaani? Mistä saan (joskus) jotain ilmaista tai ekstraa? Mikä auttaa minua toteuttamaan itseäni?
Julkaistuani listan sain sain välittömästi kritiikkiä. Sen mukaan listani on yltiöidealistinen. Kritiikin mukaan ihmiset haluavat yhteisöpalveluissakin yrityksiltä vain alennuksia, kilpailuja ja ilmaista tavaraa. Kaikki muut satsaukset ovat ajanhukkaa.
Vastakkainasettelu on ehkä liian yksiviivainen. Kysymys on sadan metrin pikajuoksun ja ultramaratonin eroista.
Ei ole yritysten elämä enää helppoa. Tai ainakaan markkinointi. Muinoin riitti, että vei kottikärryllisen rahaa mainostoimistolle ja pukkasi tyhjän kärryn takaisin. Sitten odotettiin, että ovipumppu käy.
Nyttemmin monet menestyivät tekemällä Facebookiin näennäisläsnäoloa ja houkuttelemalla uusia faneja lyhyillä kampanjoilla. Enää sekään ei onnistu.
Nyt yritysten pitää tehdä tarinoita. Ihan itse. Kukaan ei usko enää mainosviestiin, mutta kaikki kuuntelevat kaverin kertomuksia. Ja kaveri voi olla myös yritys. Yrityksen FB-kaverit ovat tilastojen mukaan kaksi kertaa uskollisempia kuin normiasiakkaat.
Maaliskuun lopussa Facebookin organisaatiosivujen luonne muuttuu. Muutos ei ole pieni. Yritysten pitää tehdä tarjonnastaan tarinoita ja kuvia. Organisaatiot saavat kaksipalstaisen aikajanan johon voi sisällyttää yrityksen koko historian. Yritykset saavat privaviestit.
Menestykseen tarvitaan tarinankerronnan taitoja. Onneksi lappilaisilla yrityksillä on siihen erityistä potentiaalia.
Tarinankerrontakaan ei silti riitä uuden Facebookin sisällöntuotannossa. On oltava valmis ottamaan vastaan myös asiakkaiden tarinoita. Ne voivat olla yllättäviäkin. Niistä on osattava oppia.
Uusi Facebook tarjoaa paljon muutakin. Itse odotan ensimmäistä Facebookissa kehitettyä kansalaisaloitetta. Torstaina hyväksytty laki edellyttää, että jos lakialoitteella on 50 000 kannattajaa, se on käsiteltävä eduskunnassa. Facebook voisi olla niiden kehittelyyn ihanteellinen.
Lapin Kansan kolumni. Löytyy myös Lapin Kansan sivuilta
Lappi on erilaisten hankkeiden ja projektien maakunta. Se tuo innovaatioihin mukaan raskaan byrokratian ja hankelogiikan, joka ei välttämättä tähtää tuloksiin vaan hankkeen jatkamiseen toisella hankkeella.
Hankkeiden vaikuttavuutta voidaan lisätä uudenlaisella näkemyksellä hanketiedotukseen. Rahoittaja usein vaatii tiedotukselta vain oman näkyvyytensä, mutta viestintä voidaan ajatella myös sitouttamisen ja älykkään verkoston rakentamisen näkökulmasta. Nykymaailmassa ei riitä, että projekteissa on mukana asiantuntija tai asiantuntijoita. Näiden on osattava rakentaa sitoutunut verkosto. Vasta koko verkoston viisaus on riittävää vaikuttavuuden saavuttamiseen.
Sitouttavaa ja verkostoa luovaa viestintää tehdään luopumalla keskustelun tappavasta sähköpostista ja siirtämällä viestintä vuorovaikutteisille foorumeille. Sitouttavan viestinnän täytyy uskaltaa tiedottaa myös keskeneräisistä asioista. Prosessit on tehtävä näkyväksi ja kommentoitavaksi.
Viestinnän on oltava myös tasa-arvoista ja osallistavaa.
Silloin kun ollaan avoimia virheetkin näkyvät, mutta myös korjaantuvat joukkovoimalla. Älykkäiden yhteistyöverkostojen luominen on välttämätöntä ja sellaisilla on pitkäaikaista vaikuttavuutta. Hankkeilta voitaisiin sellaista jopa vaatia.
Sidosryhmien sitouttaminenkaan ei vielä riitä. Täytyy olla avoimia myös ulospäin. Kenellä tahansa voi olla annettavaa hankkeelle. Kenelle tahansa pitää antaa se mahdollisuus.
Aivan uunituore tutkimus kertoo, että suomalaiset ovat passiivisia internetin käyttäjiä. Ainoastaan 27 prosenttia suomalaisista internetin käyttäjistä harrastaa aktiivista kirjoittelua sosiaalisessa mediassa vaikka jopa 60 prosenttia käyttää palveluita.
Tuo tieto voisi tietysti hieman masentaa sosiaalisen median ammattilaista. Varsinkin sellaista, jonka leipä on kiinni siitä, että yritykset kiinnostuvat uusista tavoista olla läpinäkyvä ja kommunikoida asiakkaidensa kanssa. Yritysten sivuille nimittäin kirjoitellaan vielä laiskemmin: ainoastaan viidesosa suomalaisista netinkäyttäjistä kommentoi yritysten tuotteita tai palveluita sosiaalisessa mediassa.
Toisaalta numerot puhuvat myös toisenlaista kieltä. Nimittäin 46 prosenttia suomalaisista luottaa kavereidensa kommentteihin brändeistä verkossa.
Ei ole siis syytä huoleen alan ammattilaisellakaan! Jopa Twitter, tuo suomalaisten aiemmin hieman hyljeksimä some-palvelu, jossa lauotaan lyhyitä viestejä ajankohtaisista aiheista, koki suuren esilletulon itsenäisyyspäivänä. Yle ohjasi twitterkommentteja presidentin juhlista vanhaan kunnon tekstitelevisioon ja niin monen tunnin elitiseltä haiskahtavasta kättelyrumbasta tuli koko kansan juhlaa. Twitterväki piti hauskaa ja hauskuutti ja teki hieman iänikuisesta ohjelmaformaatista ihan uudenlaisen.
Tässä onkin koko sosiaalisen median pointti, joka tekee tästä työstä hauskaa. Pikkuhiljaa sosiaalinen media muuttaa perinteisiä tapoja kuluttaa, kommunikoida, vaikuttaa, seurata mediaa ja jopa juhlia!
Kyllä siinä bisneksessä on mukava olla mukana.
Lapin Kansan some-kolumni
Kirjoitin taannoin kriittiseenkin sävyyn Lappi-brändin työryhmästä. Pelkäsin, että ruohonjuuritason ääni jää kuulumatta ja säröilyjä ei hyväksytä.
Olen nyt osallistunut yhden intressiryhmän työskentelyyn. Ne ovat olleet kaikille avoimia. Niihin ovat osallistuneet mm. elinkeinokehittäjät, hankeihmiset, projektipääälliköt ja turismivirkamiehet. Sekä muutama yrittäjä, joka haluaa turvata oman intressialueensa Lapin uudessa kuvassa.
Työskentely sinänsä oli hauskaa ja jotain saatiin aikaankin. Jostakinhan tietysti on pakko lähteä liikkeelle.
Esimerkit hyvin brändätyistä alueista ovat yleensä niin suurilla satsauksilla tehtyjä, että Lappi ei sellaisiin pysty. Barcelona tarvitsi olympialaiset, Bilbao Guggenheimin. Silikonilaakson pöhinän taas synnytti kokonaisen globaalin teollisuudenalan muutto alueelle.
Meiltä Lapista löytyi osallistumassani ryhmässä melko yksimielisesti keskeiset vahvuudet: arktisuus ja puhtaus. Niiden lisäksi kaivattiin yrittäjähenkeä nykyisen ruikutuksen tilalle.
Seuraavaksi alkaa prosessi jonka päätteeksi toiveet ja vahvuudet pitäisi saada kiteytettyä tavoitteiksi, teoiksi ja symbolisiksi teoiksi. En usko, että sitä edes näillä osaavilla ryhmillä saadaan tehtyä. Siihen tarvitaan joukkovoimaa.
Luen joka päivä sosiaalisesta mediasta valtavat määrät ihan muuta kuin ruikutusta Lapista: siellä on iloa, ylpeyttä, pieniä ja suuria onnistumisia. Eli joukkovoimaa, näkemystä ja tahtoa on olemassa! Se on vain osattava ottaa käyttöön.
Lapin Kansan somekolumni 13.11.
Google+ on kasvanut nopeammin kuin mikään sosiaalisen median palvelu ikinä. Nimittäin jos kasvua mitataan rekisteröityneiden käyttäjien määrässä. On aivan toinen juttu, että kuinka moni sitä oikeasti käyttää.
Palveluun ovat tähän mennessä saaneet kirjautua vain yksityishenkilöt, mutta tällä viikolla portit avattiin viimein yrityksillekin.
Yritykset voivat innostua Google plussasta enemmän kuin Facebookista koska se tarjoaa monipuolisia yrityskäyttöön sopivia toimintoja.
Yhdeltä G+ yrityssivulta voi kätevästi jakaa materiaalia kohdennetusti: VIP-asiakkaille, sidosryhmille ja vaikkapa omille työntekijöille. Googlen muiden palveluiden integroituessa plussaan, se tarjoaa myös intraneteille tyypillisiä ominaisuuksia nykyaikaisin some-maustein.
Google-haut ovat jo ottaneet plussan osaksi toimintojaan. Pian haut tukevat varmasti erityisesti Google+ palvelussa olevia yrityksiä. "Googlaamisen" painopiste muutenkin keskittyy yhä enemmän sosiaaliseen hakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen ostopäätöstä etsitään tietoa siitä mitä oma verkosto on sanonut tuotteesta tai palvelusta.
Google+ tarjoaa lisäksi Hangout-toiminnon, jossa esimerkiksi asiakasneuvontaa tai tuote-esittelyitä voidaan tuottaa asiakkaille tai vaikka jälleenmyyjille helpoilla videoneuvotteluilla.
Google+ yrityssivut ovat yrityksille ja organisaatioille liki täydellinen paketti. Vain yksi elementti puuttuu vielä: innostuneet massat.
Rautasillan Google+-sivut löytyvät osoitteesta http://gplus.to/rautasilta